Digitaalitekniikassa käytettävä
komponentti, joka ”säilyttää sille asetetun loogisen tilan”,
eli se muistaa yhden bitin. Säilytettävän bitin arvo riippuu siitä
millainen kiikku on, tulojen tilasta ja lähtöjen edellisestä
tilasta. Kiikkujen piirit koostuvat loogisista porteista, joissa
osassa on takaisinkytketty muisti-ilmiön aikaansaamiseksi.
Suorittimien SRAM-tyyppiset rekisterit
ja välimuistit on totetutettu kiikuilla.
RS-kiikku on
yksinkertainen ja tilansa säilyttävä kiikku. Sitä ohjataan
sisääntuloliitännöillä, eli S = set
ja R = reset. S
tuloon tuotavalla pulssilla kiikun lähtö siirtyy tilaan 1, eli Q=1,
ja R tuloon tuotavalla pulssilla Q=0.
D-kiikku
on nykyään käytetyin kiikkutyyppi. Jokaisella kellotuloon (C)
tuotavalla pulssilla, muuttuu ja tallentuu datasisääntulo D
tulon mukaseksi. Jos lähdön tila on jo sama kuin D:n tila,
kellopulssi ei aiheuta muutosta.
T-kiikku eli
toggle-kiikku vaihtaa jokaisella tuloon tuotavalla pulssilla kiikun
tilan päinvastaiseksi, jos T=1.
T-kiikku
säilyttää tilansa, jos T=0.
Aiemmin
paljon käytetty
JK-kiikku,
sitä käytettiin paljon, koska sen kaksi sisääntuloa mahdollistaa
monipuolisen ohjauksen yksinkertaisella ohjauslogiikalla. JK-kiikulla
on kellosisääntulon lisäksi kaksi sisääntuloa, J ja K, jotka
vaikuttavat kiikkuun seuraavasti:
- Kun J = 0 jaK = 0, JK-kiikku säilyttää tilansa.
- Kun J = 0 ja K = 1, JK-kiikun tilaksi tulee 0.
- Kun J = 1j a K = 0, JK-kiikun tilaksi tulee 1.
- Kun J = 1 ja K = 1, JK-kiikku vaihtaa tilaansa, eli jos aikaisempi tila oli 0, tilaksi tulee 1 ja toisin päin.
JK-kiikku
sisältää samat toiminnot, kuin D- ja T-kiikku, joten sopivalla
ohjauksella se voi korvata jommankumman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti