Analogisen ja digitaalisen äänen erona on, että analoginen on jatkuvaa ja portaatonta, kunnes taas digitaalinen on paloiteltua ja numeraalista. Esimerkiksi tavallinen lämpömittari on analoginen, koska sen nestepylväs liikkuu putkessa portaattomasti ylös ja alas. Mittarista on kuitenkin mahdotonta sanoa tarkasti, että kuinka monta astetta on oikeasti lämmintä.
Analogisessa tiedonsiirrossa aallonliikkeet muutetaan jatkuvaksi sähköiseksi signaaliksi, jota voidaan siirtää esimerkiksi puhelinkaapeleita tai radioaaltoja pitkin. Äänessä muuntajan kohdalla voi olla mikrofoni. Mikrofoni myös muuntaa äänen tallenteeksi tai sähköjännitteen vaihteluiksi.
Analogisen äänen miinuspuolia on kuitenkin alttius häriöille joita voi tulla varsinkin tallennus- ja toistoketjun vaiheissa. Esim. C-kasetti kohisee ja kopioituu ja LP-soitin napsuu levyn naarmujen tahdissa. Tosin nykyään digitaalitekniikan oivalluksen ansiosta on olemassa virheenkorjauskyky, jolla tallenteista saadaan häiriöittömiä sekä kestäviä.
AD-muunnos: Analoginen signaali muunnetaan digitaaliseksi.
DA-muunnos: Digitaalinen signaali muutetaan analogiseksi.
Näytteenottotaajuus on taajuus, joka ilmoittaa jatkuvasta analogisesta signaalista otettavien näytteiden määrän sekunnissa. Tavallisimmin näytteet muunnetaan analogia-digitaalimuuntimella lukuarvoiksi, joiden perusteella alkuperäisen kaltainen jatkuva signaali voidaan muodostaa uudelleen, mikäli näytteenottotaajuus on riittävän suuri.
Taajuuskaista: Taajuusalue jolla teletekninen laite, tietoliikennejärjestelmä tms. toimii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti