transistori

Maailman helpoin kytkentä

Binäärijärjestelmä kesken

Binaarijärjestelmä eli 2-järjestelmä on kantalukujärjestelmä, jonka kantaluku on kaksi. Toisin sanoen siinä on käytössä vain kaksi eri merkkiä lukujen esittämiseen. Tyypillisesti käytetyt symbolit ovat 0 ja 1.



Esim. 1+1=10, ja koska seuraava luku jossa on vain ykkösiä ja nollia on 100, niin 3=100. 7=111, ja koska seuraava vain ykkösiä ja nollia sisältävä luku on 1000, niin 8=1000

3.12 Kiikkuu kaakkuu, kissan häntä liikkuu...

Kiikut 

Digitaalitekniikassa käytettävä komponentti, joka ”säilyttää sille asetetun loogisen tilan”, eli se muistaa yhden bitin. Säilytettävän bitin arvo riippuu siitä millainen kiikku on, tulojen tilasta ja lähtöjen edellisestä tilasta. Kiikkujen piirit koostuvat loogisista porteista, joissa osassa on takaisinkytketty muisti-ilmiön aikaansaamiseksi.

Suorittimien SRAM-tyyppiset rekisterit ja välimuistit on totetutettu kiikuilla.

RS-kiikku on yksinkertainen ja tilansa säilyttävä kiikku. Sitä ohjataan sisääntuloliitännöillä, eli S = set ja R = reset. S tuloon tuotavalla pulssilla kiikun lähtö siirtyy tilaan 1, eli Q=1, ja R tuloon tuotavalla pulssilla Q=0.

D-kiikku on nykyään käytetyin kiikkutyyppi. Jokaisella kellotuloon (C) tuotavalla pulssilla, muuttuu ja tallentuu datasisääntulo D tulon mukaseksi. Jos lähdön tila on jo sama kuin D:n tila, kellopulssi ei aiheuta muutosta.

T-kiikku eli toggle-kiikku vaihtaa jokaisella tuloon tuotavalla pulssilla kiikun tilan päinvastaiseksi, jos T=1. T-kiikku säilyttää tilansa, jos T=0.

                Esimerkkejä T-kiikusta: T-kiikulla voidaan puolittaa kellosignaalin taajuus. Useita T-kiikkuja                                                                                                   peräkkäin laittamalla muodostuu laskuri, joka laskee binäärilukuja kellopulssin tahdissa. 

Aiemmin paljon käytetty JK-kiikku, sitä käytettiin paljon, koska sen kaksi sisääntuloa mahdollistaa monipuolisen ohjauksen yksinkertaisella ohjauslogiikalla. JK-kiikulla on kellosisääntulon lisäksi kaksi sisääntuloa, J ja K, jotka vaikuttavat kiikkuun seuraavasti:

• Kun J = 0 jaK = 0, JK-kiikku säilyttää tilansa.
• Kun J = 0 ja K = 1, JK-kiikun tilaksi tulee 0.
• Kun J = 1j a K = 0, JK-kiikun tilaksi tulee 1.
• Kun J = 1 ja K = 1, JK-kiikku vaihtaa tilaansa, eli jos aikaisempi tila oli 0, tilaksi tulee 1 ja toisin päin.

JK-kiikku sisältää samat toiminnot, kuin D- ja T-kiikku, joten sopivalla ohjauksella se voi korvata jommankumman. 

27.11 Multivibrat

25.11 PLE

http://prezi.com/km_vwvl9rlse/personal-learning-environment/

25.11 Itsearvionti

25.11 rästihommia aikaviivekytkentä

http://startingelectronics.com/beginners/start-electronics-now/tut1-breadboard-circuits/

http://startingelectronics.com/beginners/start-electronics-now/tut2-transistor-timer/

Voltteja molemmissa n. 10.

Analoginen ääni VS digitaalinen ääni

Analogisen ja digitaalisen äänen erona on, että analoginen on jatkuvaa ja portaatonta, kunnes taas digitaalinen on paloiteltua ja numeraalista. Esimerkiksi tavallinen lämpömittari on analoginen, koska sen nestepylväs liikkuu putkessa portaattomasti ylös ja alas. Mittarista on kuitenkin mahdotonta sanoa tarkasti, että kuinka monta astetta on oikeasti lämmintä. 

Analogisessa tiedonsiirrossa aallonliikkeet muutetaan jatkuvaksi sähköiseksi signaaliksi, jota voidaan siirtää esimerkiksi puhelinkaapeleita tai radioaaltoja pitkin. Äänessä muuntajan kohdalla voi olla mikrofoni. Mikrofoni myös muuntaa äänen tallenteeksi tai sähköjännitteen vaihteluiksi. 

Analogisen äänen miinuspuolia on kuitenkin alttius häriöille joita voi tulla varsinkin tallennus- ja toistoketjun vaiheissa. Esim. C-kasetti kohisee ja kopioituu ja LP-soitin napsuu levyn naarmujen  tahdissa. Tosin nykyään digitaalitekniikan oivalluksen ansiosta on olemassa virheenkorjauskyky, jolla tallenteista saadaan häiriöittömiä sekä kestäviä.



AD-muunnos: Analoginen signaali muunnetaan digitaaliseksi.
DA-muunnos: Digitaalinen signaali muutetaan analogiseksi.
Näytteenottotaajuus on taajuus, joka ilmoittaa jatkuvasta analogisesta signaalista otettavien näytteiden määrän sekunnissa. Tavallisimmin näytteet muunnetaan analogia-digitaalimuuntimella lukuarvoiksi, joiden perusteella alkuperäisen kaltainen jatkuva signaali voidaan muodostaa uudelleen, mikäli näytteenottotaajuus on riittävän suuri.
Taajuuskaista: Taajuusalue jolla teletekninen laite, tietoliikennejärjestelmä tms. toimii.

21.10 MultiSim

3.10 Hämäräkytkin

Koska eilen laiskottelin Pekan tunnit tänään jouduin aloittamaan eilisestä hommasta: transistori ja hämäräkytkin. Siihen tarvitaan NPN transistori, lamppu, vastukset 1K ja 10K, sekä LDR-valokytkin.
Kaikki muu tarvittava löytyi, paitsi NPN transistoreita, vaikka serkkuja PNP transistoreja oli joka paikassa. Lopulta NPN transistorin poikasia löytyi elektroniikka puolelta, mutta ne piti kolvata kiinni alusiin, jotka käyvät kytkentäalustaan.

Kolvausmasiina

Seuraava ongelma oli tinalangan puuttuminen. Etsin sitä toisen opettajamme Tahvon kanssa pitkin luokkaa. Lopulta Tahvo löysi tinaa, ensin oikealle puolella olevan pallon, ja hetkeä myöhemmin helppokäyttöisemmän rullan tinaa.

Lopputuloksena oli paljon pieniä NPN transistoreja.

Kun NPN transistorit oli valmiita, ei muuta kuin hämäräkytkintä tekemään! Aluksi sujui hyvin, mutta kohtasin taas ongelmia, kun joku oli laittanut 10K:n laatikkoon härvelin, joka ei ollut vastusta nähnytkään. Sen jälkeenkun sain oikein 10K:n niin hämäräkytkin toimi oikein. Kytkentään pääsi noin 20V jännite.

Lamppu palaa, kun LDR valokytkimen edessä ei ole mitään.
NPN transistorin hakaset: keskellä B, vasemmalla C ja oikean puolimmainen on E

Lamppu ei pala, kun LDR on suojattu.

Piirroskaavio kytkennästä.

Lisäksi asensin tänään koneeseen Multi Cimin ja viereiseen koneeseen Ubuntun.

Tyrsistori

Tyristori on diodia muistuttava puolijohdekomponentti, joka päästää virtaa kulkemaan vain toiseen suuntaan. 

Tyristorin piirrosmerkki

Tyristori

Piirroskaavion mukaan teimme viime kerralla tyristorikytkennän. Käytimme kytkennässä polttimoa, tyristoria, 560R ja 2,2K diodeja, kasaa jumppereita ja paria piuhaa, joiden avulla teimme kytkimet. Diodit alkavat johtaa virtaa vasta, kun hilalle (G) tulee tarpeeksi suuri virtapulssi katodiin nähden. Tyristorin sytyttämistä hilalla ja virtapulssilla sanotaan liipaisemikseksi. Liipaisun jälkeen tyristori johtaa virtaa, siihen asti kunnes virta tippuu lähelle nollaa tai jännite muuttuu estosuuntaiseksi.

http://www.youtube.com/watch?v=jdvxfyDHPmU&feature=youtu.be

Videossa ensin lamppu syttyy, kun sininen piuha kiinnitetään ja sammuu kun myös punainen irrotetaan. Punaisten piuhujen pitää olla kiinni, jotta sinisellä saadaan syttymään.

26.9 CircuitLabillä kokoaaltotasasuuntaussimulaattori

26.9: Eilisen blogiteksti kokoaaltotasasuuntauksesta ja kytkennöistä

                                       

                             

CV

http://prezi.com/kkvs3xyphf1h/curriculum-vitae/

17.9

Tutustumme diodeihin netissä erilaisin testein ja tehtävin.
Diodi on anodista ja katodista muodostuva komponentti, joka päästää sähkövirran kulkemaan vain toiseen suuntaan.

Ensimmäisessä testissä tutkimme, miten diodin suunta vaikuttaa tasavirrassa sähkövirran kulkuun:

Seuraavassa testissä tutkimme miten diodi käyttäytyy vaihtovirtaan kytkettäessä.

3.9 Auton merkkivalot

Auton ovien merkkivalo, joka palaa, jos joku ovista on auki. 

I1 Avoin ovi

Q1 Merkkivalo

                     Auton turvavyövalot, jonka palamisen ehtona on,että auto on käynnissä.

I3 Avoin turvavyö

I5 Auton käynnissäolo

Q1 Merkkivalo

3.9 Logic Gates Exercises